Hyvät naiset, hyvät toverit,

aion puhua teille suomalaisten naisten työllisyystilanteesta. Kerron myös Demokraattisen naisverkoston toiminnasta Suomessa. Verkosto perustettiin pari vuotta sitten ja alusta alkaen se on vahvasti suuntautunut naisten työllisyyden ja julkisen sektorin työpaikkojen puolustamisen. Suomen oloissa nämä kaksi asiaa liittyvät yhteen, koska julkinen sektori on ollut meillä jo vuosikymmeniä naisten merkittävä työllistäjä.

Viime vuosina naisten työllisyys on ollut radikaalissa muutoksessa. 1990-luvun alussa Suomi joutui syvään taloudelliseen lamaan, joka tuotti puoli miljoonaa työtöntä. Pian sen jälkeen hallitus aloitti julkisen sektorin leikkaukset, jotka kohdistuivat useisiin sosiaalietuuksiin, kuten työttömyysturvaan, ja myös julkisiin palveluihin. Viime vuosina valtiontalous on kasvanut voimakkaasti, mutta silti leikkaukset ovat jatkuneet ja köyhät ihmiset saaneet yhä vähemmän rahaa. Miksi näin on tapahtunut?

Euroopan Unionin jäsenyys, joka toteutui vuonna 2002, on tuonut Suomelle aivan uudenlaisia haasteita ja ongelmia. Unionin direktiivien mukaisesti julkisen sektorin palveluja on ryhdytty kilpailuttamaan ja yksityistämään, minkä seurauksena lvarsinkin nuoret naiset ovat menettäneet mahdollisuuden luoda työuria julkisella sektorilla Tätä nykyä heillä on useita lyhytaikaisia työsuhteita ja hyvin epävarma elämäntilanne. Palkat ja sosiaalietuudet eivät enää takaa taloudellisesti turvattua elämää, koska ne ovat jääneet voimakkaasti jälkeen hintojen ja vuokrien kehityksestä. Siten köyhyys on lisääntynyt nopeasti.

Nykyään Suomessa on noin 600 000 ihmistä, jotka elävät alle köyhyysrajan. Yhä suurempi osa heistä on työssäkäyviä, myös lasten ja eläkeläisten osuudet ovat kasvussa. Köyhäksi määritellään henkilö, jonka tulot ovat alle 800 euroa/kk. Summa voi vaikuttaa suurelta, mutta on huomattava, että moni saa nyt paljon vähemmän ja että asuminen on Suomessa ilmastosyistä hyvin kallista.

Perinteinen pohjoismainen hyvinvointimalli, joka luotiin toisen maailmansodan jälkeen, ei nykyisissä oloissa enää toimi. Malli on perustunut oletukseen, että suurimmalla osalla kansalaisista, myös naisilla, on pysyvä ansiotyö. Tämä näkyy edelleen mm. niin, että äitiyspäiväraha on paljon parempi niillä naisilla, jotka ovat olleet työssä ennen raskautta. Naisten työssäkäynnin vuoksi meillä on kattava päivähoitojärjestelmä, joka on nyt kriisiytymässä, koska hyväpalkkaiset työntekijät eivät halua enää osallistua sen rahoittamiseen. Olemme jo joutuneet pohtimaan mm. sellaisia kysymyksiä, pitääkö köyhillä edelleen olla oikeus ilmaiseen päivähoitoon ja pitääkö peruskoulutuksen olla maksutonta. Rahoituskriisi on siten johtamassa oikeuskriisiin.

Kriisi on jo akuutti julkisessa terveydenhuollossa. Potilaita ei voida hoitaa kunnolla, koska valtio ei ole myöntänyt riittävästi rahaa henkilöstön palkkaukseen. Kehnon palkan ja sietämättämien  työolojen vuoksi nuoret sairaanhoitajat lähtevät ulkomaille töihin. Suomalaiset sairaanhoitajat ansaitsevat keskimäärin 20 % vähemmän kuin sairaanhoitajat ansaitsevat Euroopan Unionin alueella. Tänä syksynä hoitajat ovat käynnistäneet laajan työtaistelun, ja 13 000 sairaanhoitajaa on uhannut jättää työnsä, jos he eivät saa parempaa palkkaa.

Demokraattinen naisverkosto tukee hoitajien vaatimuksia. Mielestämme julkinen sektori tarvitsee lisää rahaa ja lisää työntekijöitä. Tämä on tärkeää myös köyhien kannalta, koska yksityiset terveyspalvelut ovat heille liian kalliita. Demokraattinen naisverkosto vaatii 800 euroa verottomana kaikille, jotka eivät pysty elättämään itseään työttömyyden, sairauden, pienten lasten, vanhuuden ym. vuoksi. Nämä ihmiset tarvitsevat perusturvan, jonka he voivat saada säännöllisesti yhdestä paikasta. Nykyään köyhien pitää täyttää useita hakemuksia useita eri instituutioita varten ja jopa vedota oikeuteen saadakseen rahansa.

Vuonna 2006 verkosto aloitti kampanjan 800 euron perusturvavaatimuksen puolesta. Keräsimme nimiä kaduilla ja osoitimme vetoomuksemme Suomen eduskunnalle, mikä tapahtui  2  kuukautta sitten. Seuraavien kuukausien mittaan aiomme muistuttaa kansanedustajia vetoomuksestamme ja seurata heidän politiikkaansa: mitä he todella tekevät köyhien puolesta. Verkosto on valmistelemassa  myös uutta vetoomusta  suunniteltuja julkisten palvelumaksujen korotuksia vastaan,  koska palvelumaksut ovat jo nyt liian kalliita. Järjestämme myös seminaareja ja kerhoja pitääksemme yllä köyhyyskeskustelua.

Demokraattinen naisverkosto on kiinnostunut yhteistyöstä kaikkien vasemmistolaisesti suuntautuneiden naisliikkeiden kanssa. Tarvitsemme laajaa kansainvälistä yhteistoimintaa naisten  työnsaantiin liittyvien ongelmien ja syrjinnän torjumiseksi. Kyse ei ole Suomen kansallisesta erityisongelmasta, vaan uusliberalistisen markkinalogiikan seurauksista, jotka heijastuvat naisten elämään kaikkialla maailmassa.