Karhu on juureva juntti, jonka yleensä tunnistaa Kontio-kumisaappaista ja erähenkisestä olemuksesta. Usein hän harrastaa luonnossa liikkumista, kuten metsästystä, kalastusta tai vaellusta. On tosin olemassa myös citykarhuja, jotka pukeutuvat Björn Borg -malliston vetimiin ja harrastavat  jotain voimailulajia.

Tyypillisellä karhulla on jokin näennäisturvallinen nimi, kuten Marjavaara tai Leppäkoski. Jostain syystä ihmiset saavat karhusta ensivaikutelman turvallisena ja hellyttävänä nallena, mikä ei voisi olla kauempana totuudesta. Karhu on hengenvaarallinen, varsinkin itselleen ja varsinkin silloin, kun hän lähtee karhunkierrokselle lähiöbaareihin pitemmän kaavan mukaan.

Karhulle koti on linna tai ehkä pikemminkin luola. Unenlahjojensa ja siitä juontuvan kotirauhan tarpeensa vuoksi karhu tarvitsee kunnollisen kotivakuutuksen. Talviunillaan köllöttelevää karhua riepoo kaikenlainen melu, paitsi ei hänen itse aiheuttamansa. Haittaa kokiessaan karhu voi mennä örisemään suorat sanat keittiövälineitä kalisuttavalle naapurilleen, joka todennäköisesti joutuu kuuntelemaan karhun öykkäröintiä yökaudet kesäaikaan.

Karhun raivostuttavimpiin piirteisiin kuuluu karhunpalvelusten teko. Karhu saattaa esimerkiksi "lainata" naapurinsa Nalle-langasta neuloman villapuseron ja panna sen käytön jälkeen valkopyykkiin pyörimään. Pilaamansa villapaidan karhu sitten jättää naapurin ovenripaan roikkumaan.

Karhu nautiskelee luonnollisesti Karhu-olutta ja Otso-viinaa. Ruoan suhteen hän ei ole turhan ronkeli. Juomassa ja ruoassa tärkeintä on ennen muuta niiden riittävyys, joten ulkona einestäessään karhu saattaa hotkaista pöytänaapurinsakin eväät.

Karhu ei ole mikään hengenjättiläinen, joten lempilukemistoon kuuluvat lähinnä Uppo-Nalle - ja Nalle Puh -kirjat. Kultivoituneempi citykarhu saattaa paneutua Luolakarhun klaaniin ja Tomi Kontion runokirjoihin.

Koska karhu unohtuu välillä karhunkierroksilleen tai unten maille, arkisten asioiden hoito tuppaa unohtumaan.  Niinpä postiluukusta satelee aika ajoin  karhukirjeitä.

Karhun on hankalaa löytää työtä räyhäämisensä takia. Jos onni on myötä, niin hän päätynee tienkarhun kuskiksi tai verokarhuksi. Voipa hän löytää paikkansa myös poliisin karhukoplassa.

Rikoksen poluille joutunut karhu toteuttanee itseään luontevimmin jonkun mafioson henkivartijana tai raskaan sarjan murtomiehenä. Näissä hommissa karhun fyysinen ylivoima ja niukka, murahteleva itseilmaisu pääsevät oikeuksiinsa.

Motoksi kaikille karhun piirteitä itsestään löytäville sopii: "Älä herätä nukkuvaa karhuasi! Anna se maata."