Kävinpä seminaarissa puhelemassa naisten köyhyydestä. Keskustelu teki minut jälkeen päin epämääräisen levottomaksi. Aloin miettiä, kuinka köyhä loppujen lopuksi olen ja millä mittapuilla mitattuna. (Miettiessäni join kaksi ”parempaa” kaljaa, yht. 5,30 euroa, joihin minulla ei periaatteessa köyhänä olisi varaa. Söin myös palvikinkkua, 3 euroa/ 350 g, joka ei ole köyhän ravintoa: köyhänhän kuuluu syödä esim. makaronia tai kaurapuuroa ollakseen oikea köyhä. Söin tosin sitä puuroakin.)

Seminaarissa alustajana toiminut tutkija kertoi, etteivät köyhät halua puhua rahoistaan, koska se on liian intiimiä. Rahanpuute koetaan häpeäksi, ja sitä pitää puolustella. Kulutukseen osallistuminen on meitä jokaista velvoittava normi. Tämä vähän hätkähdytti. Miten voi puhua köyhyydestä puhumatta (konkreettisesti) rahasta?

Olen puhunut rahoistani julkisesti, esim. siellä seminaarissa. Minun pitäisi siis nyt hävetä. Silti ei tunnu missään. Miksi ei? Onko tämä jälkimodernin yksilön emansipaatiota? Olenko edelläkävijä? (Alan kyllä tuntea itseni pikemminkin vähän höperöksi.)

Mikäs meillä on nyt kollektiivisesti hätänä? Tuiki tavalliset taavitsaiset tilittävät mediassa avoimesti orgasmejaan, läskejään, masennuksiaan ja peräpukamiaan. Mutta rahastako siis ei puhuta? Ainakaan rahan puutteesta? Ainakaan eksaktisti?

Näyttäisi kuitenkin siltä, että rahakas hienostorouva voi hienotunteisesti naistenlehdessä todeta, ettei hyvä pukeutuminen ole rahasta kiinni. Espanjassa golfaileva yrityspomo voi puolestaan fiksusti mietiskellä, kuinka elämänarvot ovat muuttuneet, ja nyt rahan sijaan tärkeää on aika. Minua vähän ärsyttää. Miksei rouva kerro minulle, mistä saisin 5 – 10 eurolla edustavan gaalamekon? Yrityspomo voisi ohjeistaa, miten saan työvoimatoimiston hyvää tarkoittavalta aktivoinnilta rauhaa ja rahaa (esim. 20 – 40 euroa/kk) harrastuksiini.

Onko nyt niin, että jos tekee suoria viittauksia rahaan, vaikuttaa ahneelta pirulaiselta? Siksikö sairaanhoitajiakin nyt lyödään kuin vierasta sikaa? Tyylirouva varmaan osaisi kertoa, kuinka monta Yves Saint Laurentin tai Diorin mekkoa sairaanhoitajien 500 euron lisäliksalla saisi. Mahtaisiko summa riittää vuositasolla golf-lomailuun Espanjassa?