Aina palkkataisteluja käytäessä lehtien yleisönosastoihin ilmaantuu erikoislaatuisia marisijoita, jotka ovat ottaneet elämäntehtäväkseen kuuluttaa, että kun meikäläinen saa vähemmän liksaa kuin muut, niin kukaan muukaan ei saa saada tasan yhtään sen enempää. Esimerkiksi paperimiehet ovat olleet perinteisesti marisijoiden silmätikkuna, koska ne perkeleethän saavat juuri ne palkankorotukset, jotka on nyt sitten iäksi viety juuri meikäläiseltä!

Nämä tyypit tietysti ovat myös sillä kannalla, että he tekevät enemmän hommia kuin muut ja vaativammissa oloissa – ja jopa ilmaiseksi. Luinpa tässä jokin aika sitten eräänkin mummelin tuohtuneen tekeleen, jossa hän soimasi, miten laiskoja ovat nämä nykyajan kotiäidit, kun ne eivät pese käsin vaippapyykkiä, kasvata itse juureksia ja keitä puuhellalla terveellisiä vauvansoseita. Sitten vielä kehtaavat valittaa elämisen vaikeutta. Sietäisivät hävetä!

(Kokonaan oma lukunsa ovat sitten nämä ”yhteisen hyvän puolesta” marisijat, jotka nurisevat, mikseivät ihmiset voi uhrautua, kun kuntien taloustilanne on niin heikko. Säälisivät kunta-parkoja! On tainnut näiltä marisijoilta jäädä huomiotta, että valtion ketalehan se on vääntänyt kuntien rahahanat kiinni, vaikka jaettavaa olisi lähemmäs pari miljardia.)

Päähän potkituksi tulemisen ykkössijasta tappelu on suorastaan eräänlainen kunnialaji. Osoitetaanhan sillä sekä itselle että muille, että on joutunut ja kyennyt kestämään enemmän kuin ne hyväosaisemmat muut. Ylentämällä itsensä negaatiolla tulee samalla alleviivanneeksi omaa väärinymmärrettyä sankaruuttaan.

Sitä olen vähän äimistellyt, että kun televisiossa on jos jonkinlaista missi- ja maajussi-kisaa, niin miksei kisattaisi myös siitä, kuka on Suomen paras marttyyri. Osanotto olisi taattu. Pääpalkintona voisi olla ikioma valitusvirsilevytys ja parin kuukauden pätkätyö (mielellään oman alan) palkankorotusneuvottelujen jarruttajana. Lisäksi voittajalle saattaisi pukata keikkaa kaikenlaisissa tilaisuuksissa, joissa tarvitaan tehokasta hengenlaskijaa. Esimerkiksi firmat säästäisivät paitsi edustustilaisuuksien tarjoilukuluja, myös aikaa ja työntekijöidensa työtehoa, kun ihmiset älyäisivät lähteä ajoissa pois ns. pakollisista bileistä.

Kyllä kunnon perusnegatiiviselle voivottajallekin pitää antaa mainetta ja kunniaa yhteiskunnassa! Milloin tämän ihmisryhmän oikeuksista aletaan huolehtia? Yritykset, herätys!